Author Archives: Timo Kuosmanen

Kouvolan ulkoilupäivä 5.3.2015

Mielakkka kota

Kouvolan ulkoilutapahtuma 5.3.2015

VRU:n ulkoilutapahtuma Kouvolassa 5.3.2015 VRU:n Kouvolan liikunta-alue järjesti talvitapahtuman to 5.3.2015 ulkoliikunnan muodossa. VR:n henkilökunta ja heidän perheenjäsenensä oli kutsuttu Kouvolan Mielakan laskettelukeskukseen klo16-20 väliseksi ajaksi. Tarjolla Lastenmaa, välinevuokraus, hissiliput ja pientä purtavaa VRU:n piikkiin. Mukavaa siis tiedossa. Päätin itsekin ilmoittautua ja sain miehen ja lapsen mukaan. He kun ovat innokkaita laskettelijoita. Ilmoittautumiset tehtiin VRU:n Kouvolan alueen puuhanaiselle, Berit Ojalalle. Ilmoittautumisia olikin määräaikaan mennessä tullut mukavasti. Paikanpäällä oli mahdollisuus niin laskettelu- kuin lautaopetukseen Mielakan laskettelukeskuksen ominen koulutettujen hiihdonopettajien, Ismo Kanervon ja oman veturinkuljettajamme Arkka Reinmanin opastuksessa. No nyt oli itsellä viimein mahdollisuus ilmoittautua lautakouluun kun siihen näin hyvä tilaisuus tuli. Ja niin pääsin mukaan lumilautaopastukseen. Lautailu kun oli kummitellut mielessä jo vuosia. Mielakkaan valui osallistujia vähitellen ja viimeisetkin ilmoittautuneet saapuivat paikalle vähän jälkeen klo 17. Lähes 70 osallistujaa VRU:n Kouvolan alueelta valtasi Mielakan laskettelukeskuksen rinteet ja pulkkamäet. Ikähaarukka oli sylivauvasta vaariin! Upea osallistujamäärä! Hieno, lähes aurinkoinen keli suosi meitä alkutunneilla kunnes ilta pimeni. Mutta laskettelukeskuksen valot valaisivat iltaamme kirkkaasti. Lastenmaahan oli vapaapääsy ja pulkkamäessä näkyikin paljon pienempää osallistujaa punaisine poskineen. Isät ja äidit tarmolla mukana. Lastenmaassa olikin hieno mattohissi viemässä pienen suuren rinteen huipulle. Silti siinä matolla tarvittiin opastusta ja pienimmät osallistujat tarvitsivat kantoapua. Pulkat, rattikelkat ja kaiken maailman liukurit olivat valloittaneet pulkkamäet.

Pulkkamäen vieressä Lastenmaassa oli ns. lastenrinne jossa esiopetus niin lasketteluun kuin lautailuunkin tapahtui. Lasketteluopetukseen osallistui kuusi henkilöä. Täysin ensikertalaisia ei ollut mutta suurin haaste ryhmällä oli ollut hissi ja siinä liikkuminen ja oleminen. Lasketteluryhmän opettaja Ismo Kanervo kertoi kuitenkin että, hissistäkin selvittiin ja porukka sai tarvittavaa laskettelunopetusta ihan laskettelukeskuksen suurissa ja oikeissa laskettelurinteissä. Hieno juttu! Itse osallistuin siihen lautakouluun. Lautakoulunopettajana toimi veturinkuljettaja Arkka Reinman joka toimii koulutettuna laskettelunopettajana Mielakan laskettelukeskuksessa. Ryhmässämme oli yhdeksän osallistujaa ja ensikertalaisia useita, minä mukaan lukien. Kun tarvittavat varusteet lautailuun oli saatu ja ryhmämme oli kasassa, tehtiin lyhyt kokemuskartoitus. No, sitä ei paljoa ryhmällämme ollut. Tuumasta toimeen ja tutustumaan ihan ensin monoihin mitkä saatiin vuokraamosta. Ensin kiristettiin sisäkenkä, sitten ulkokenkä ja näin mono oli oikein jalassa. Laudan siteet olikin vuorossa seuraavana ja tehtiin harjoitusta siteen kiristyksellä ja irrottamisella. Vielä ei saatu monoja lautaan vaan harjoiteltiin kaatumista. Joo, kyllä! Kaatumisia oli varmasti luvassa. Ja niin sitä sitten kaatuiltiin hallitusti, kädet rinnan edessä vartalossa kiinni ja polvista joustaen ja muks. Ja leuka piti olla rinnassa kun kaatui taaksepäin. Näin se meni. Harjoittelemalla oppii siis kaatumaankin oikein. Ylösnousu olikin sitten toinen juttu mutta onneksi oli vetopalvelut paikalla. Tässä vaiheessa vetopalvelujen lähiesimiehelle terveisiä! Sitten laitettiin mono lautaan kiinni ja paikallaan pyörittiin, otettiin tuntumaa lautaan ja lumeen. Pientä potkuttelua pehmeässä lumessa, jotta päästiin lähes tasaiselle. Tehtiin tasapainoharjoituksia. Pienesti vauhtia ja toinenkin jalka tukevasti laudalle ja liu’uttiin. Lumi oli todella puuroista ja raskasta. Ja lauta oli hyvin liukas. Tässä vaiheessa alkoi jaloissani tuntua siltä että, luovutan koko leikin mutta päätin sinnikkäästi jatkaa. Hyvä valinta! Ryhmämme siirtyi sitten Lastenmaahan. Arkka näytti kuinka se mattohissi toimii. Mentiin kymmenkunta metriä ekalla kerralla ja jäätiin pois. Lauta poikittain mäkeen, istu eteen, monot kiinni ja ylös pystyyn. Onneksi oli niitä vetopalveluja apuna. Painon siirtoja vasemmalle, oikealle, ”varpaat ylös”, ”kannat alas”, ”kannat ylös”, ”varpaat alas”, ”muista polvet”, ”katse ylös” otettiin vastaan opastusta. Siinä muutama metri liu’uttiin, muutamat kaatumiset ja takaisin matolle ja ylemmäs. Kierros kierrokselta mentiin ylemmäs ja uusia neuvoja saatiin koko ajan. Tuntui aluksi todella vaikealta mutta hiljalleen sitä vaan alkoi luottaa itseensä. Keksin jopa keinon päästä ylös kaatumisen jälkeen. Löytyi se oikea ”tahtotila”, kuten Arkka mainitsi. Sen verran oli kuumaa puuhaa uuden lajin harjoittelu että, lähdin hörppäämään mehua.

Laskettelukeskuksessa meille oli varattuna kota jossa pientä purtavaa oli tarjolla. Berit olikin jo makkaranpaisto puuhissa. Jokainen halukas sai paistaa halutessaan oman makkaransa ja useita makkaratikkuja näkyikin grillin ympärillä. Etenkin lapsille se oli mieluisaa puuhaa. Sinappia ja ketsuppia meni makkarankupeessa kohti ääntä. Ja huuhdeltiin ajas mehulla. Samalla kodalla tuli kuultua muiden paikalle saapuneiden ajatuksia. Mukavasti porukkaa, jokaiselle jotakin. Tilaa löytyi mäestä mutta mäki hieman pehmeä. Olosuhteet olivat kaikille samat, niille ei kukaan voi minkään. Kevät on tulossa ja päivän lämpötilat tekevät jo tepposiaan lumiharrastuksille. Siitä huolimatta näkyi hymyileviä kasvoja ja punaisia poskia. Selkeästi mukava tapahtuma. Nautittuani myös itse sen makkaran päätin vielä tarttua lautaan ja suunnistin takaisin Lastenmaahan. Alas oli tultava kaatumatta, se oli päämäärä. Ja niin sitä mentiin. Eka lasku puoleenväliin rinnettä kaatumatta ja riemu oli valtava. Riemuissani huusin että: ”Näkikö kuukaan? Puoli rinnettä kaatumatta!”  En tiedä oliko kukaan edes kiinnittänyt huomiota ja että näkikö edes kukaan mutta riemunhuutoni oli kyllä rekisteröity kodalla. Ja uudestaan! Ja niin sitä tultiin mäki, vaikkakin pikkuinen, ilman kaatumisia alas. Laskin niin etu- kuin takaperin ja osasin tehdä ne hallitut käännökset ja katse ylhäällä. Mä osasin! Siihen oli hyvä lopettaa lautakokeilu. Mukava kokemus ja varmasti kokeilen joskus uudestaan. Kiitokset Arkka Sinulle pitkäjänteisestä opetuksesta haastavissa olosuhteissa! Näin taipui nelikymppinenkin lautaan, vaikka olishan se ollut helpompaa kun olisi aloittanut 30- vuotta aikaisemmin. Parempi myöhään kuin milloinkaan… Kodalla oli käynyt tapahtuman aikana aikamoinen sutina ja vaikka Berit oli hyvin varautunut oli vielä paketti makkaraa haettava. 80 makkaraa löysi nauttijan ja monta litraa mehua meni illan aikana. Kodalla oli lämmin tunnelma puiden rätistessä grillissä. Omasta ja perheeni näkökulmasta erittäin onnistunut talvitapahtuma. Nyt vähän polveen koskee mutta urheilijahan ei tervettä päivää nää, vai mitensenytmeni. Kiitos VRU ja alueen puuhakkaat mukavasta ulkoilutapahtumasta.

Talvitapahtumasta kirjoitti Mira Peltola Konduktööri Kouvola

BEACH Turnaus Tampere 8.5.2015 >> PERUTTU vähäisen osanoton vuoksi !!

PERUTTU

 

Ilmoittautumiset 30.3.2015 mennessä.  Mikko.niemi@finrail.fi tai Timo.sillanpaa@ vr.fi

Veturimiesten hiihtomestaruuskilpailut 3.3.2015 Anjala

Tulokset2015_Anjala

SHAKIN MESTARUUSKILPAILUT 13-17.5.2015 Vuokatti

KILPAILUKUTSU

 

VR:n Shakin vuoden 2015 Mestaruuskilpailut pelataan Vuokatissa , Vuokatinhovin tiloissa

ke 13.05-su 17.05.2015.

Peliaika on 1,5+1,5h,koko peliin.

Pelataan 7 kierrosta , järjestäjä pidättää oikeuden muuttaa kierrosmäärää , osanottajamäärästä

riippuen.

Ilmoittautuminen viimeistään pelipaikalla klo 19.00 mennessä.

Aikataulu: 13.05.2015 klo 19.00 Kilpailukokous , missä sovitaan kaikki kilpailuun liittyvät asiat.

1.kierros välittömästi kokouksen jälkeen.

Majoituksen jokainen hoitaa itse. Vuokatinhovin varaus numero on 020123488. Vuokatinhovi pyytää tekemään varaukset 30.04.2015 mennessä. Mainittava VR Shakki.

Tiedustelut ja etukäteen ilmoittautumiset Seppo Mäkinen 0405845904

 

TERVETULOA VRU:n SHAKKIJAOSTO

Vierailijoita

3423